In the Internet anybody can be anyone

Olen käyttänyt nettiä siitä lähtien, kun se tähän maailmaan ilmestyi, ja siitä samasta hetkestä lähtien olen tiennyt, ettei koskaan voi olla 100% varma kenen kanssa siellä yhteyttä pitää. Kuka tahansa voi siis esiintyä kenenä tahansa, vaikka itse olisitkin itse itsesi. Jotenkin sitä kuitenkin helposti tulee naiiviksi asian suhteen ja luottaa random henkilöihin aivan turhan helposti. Tästä sain konkreettisen muistutuksen muutamia päiviä sitten.

Olen harrastanut tässä jonkin aikaa netin treffipalstoja ja käynyt jonkin verran treffeillä sen kautta. Suurimmaksi osaksi juttu on toiminut ok, mitään romanssia ei ole koskaan kenenkään kanssa syntynyt, mutta ihmiset ovat olleet sitä mitä ovat sanoneet olevansa. Vuosia sitten kävin kerran sokkotreffeillä erään miehen kanssa, joka muuten vaikutti oikein mukavalta ja mielenkiintoiselta, mutta ei lukuisista pyynnöistä huolimatta suostunut antamaan kuvaansa. Hän vetosi aina siihen, että haluaa tavata henkilön, jota ei kiinnosta ulkonäkö vaan sisältö. Noh, mitä siitä voi syntyä, koska pettymys on taattu tällaisissa tapauksissa. Sitä vain on mahdotonta olla muodostamatta minkäänlaista kuvaa ko. henkilöstä omassa pienessä päässään, ja mitä suuremmalla todennäköisyydellä se kuva ei vastaa todellisuutta  millään tasolla. 

Anyways, tylsyyden kourissa pyöriskellessäni lähdin taas mukaan tällaisille sokkotreffeille. Tuttu juttu, olin jutellut henkilön kanssa sähköpostitse muutaman päivän ajan, kunne sovimme treffit. Paikalle piti saapua 32-vuotias, pitkä, tumma, vihreäsilmäinen ja itsestään huolehtiva mies. Olin päättänyt olla tekemättä minkäänlaisa ennakkokuvitelmia ko. henkilöstä ja onnistunutkin siinä omasta mielestäni kiitettävästi. Saavuin siis ajoissa paikalla, otin lasin viiniä ja nappasin lehden. Etsin sopivan loossin ja istuin odottelemaan. Olin antanut itsestäni tarkat tuntomerkit (vaatetus, hiukset) ja tiesin odottaa miestä, jolla olisi siniset farkut, musta takki ja guinness kädessä. Siinä sitten vain odottelemaan. 

Hetken päästä pöytäni viereen tuli pyörimään vaatteiltaan kuvausta vastaava mies, kääntyi pois, mutta palasi hetken päästä uudestaan. Katsoin sivusilmällä ja ajattelin itsekseni, että voi helvetti ei voi olla tuo... No totta helvetissä se oli juurikin henkilö, jota "odotin". Mies tuli pöytääni ja kysyi odotanko Mikaa. Vastasin, etten tiedä ketä odotan. Siihen mies, että sieltä treffipalstalta. No voi stna! Sanoi, että no kai sitten niin. Mies istui alas. En voinut muuta kuin tuijottaa pöyristyneenä äijää, joka on a) aivan tuhannet tuubassa b) about 55-vuotias c) epäsiisti d) blondi ja sinisilmäinen! En viitsinyt edes peitellä pettymystäni ja kiukkua, ja ensimmäinen asia minkä sain sanotuksi oli: "Sä et muuten ole 32-vuotias." Mies siihen jotain sönköttämään ja toteaa kuin helvetin kännissä on. Aijaa?! News flash! Katselin touhua tasan sen verran, että sain viinilasini tyhjennettyä, nousin pöydästä ja toivotin lycka till. Pääsin baarista ulos ja repesin nauramaan täyttä kurkkua.

Noh, mitähän tähän nyt voi sanoa muuta kuin, että tämä samainen mieshenkilö lähetti vielä seuraavana päivänä sähköpostia, että josko nyt kuitenkin jotain tulisi. Delete viuhui hyvin äkkiä. Ensi kerralla en lähde mihinkään ennen kuin nään ko. henkilön kuvan. Mutta, sainpahan taas yhden tarinan kerrottavaksi.


Yours Sincerely

The Pink Lady