a) en tee lupauksia, joita en voi pitää
b) ahdistaa
c) ahdistaa vielä vähän lisää
d) se tietäisi pelin loppua.
Ei mulla oikeasti ole mitään intressejä alkaa leikkimään perhettä tämän tapauksen kanssa.
Tässä vaiheessa on aika heittää ässä hihasta: esittää vaikeasti tavoiteltavaa. Ai että. Se toimii aina. Vänkään ja kiemurtelen itseni korulauseilla ulos tilanteesta (ai mitä poliitikon vikaa?) ja takaisin kukkulan kuningattareksi. Lopulta ahdistus laantuu, kun kaikki langat ovat taas tiukasti omissa pikku kätösissäni. Aaahh...
Ja se tunne. Se tunne, kun olen taas kerran todistanut itselleni tehneeni temput jälleen kerran, jälleen yhdelle koiranpennulle. Mikä saa ihmisen saamaan niin suurta tyydytystä ihmissuhdepeleistä? I make them fall for me and then... I lose me interest. Joskus siihen ei paljoa vaadita, joskus pitää tehdä töitä kahden edestä.
Asiasta kukkaruukkuun. Tämä Mr. Kroisos siis on henkilö, joka on paperilla kaikkea sitä mitä ikinä miehektö voin haluta: fiksu, menestyvä, rikas, koulutettu, kunnianhimoinen... ja tietysti niitä pehmeitäkin piirteitä löytyy: valmis toteuttamaan joka ikisen toiveeni. Miksi en siis voi olla enempä kiinnostunut?!! Olen pyöritellyt tätä asiaa päässäni jo monta viikkoa, mutta en voi pakottaa itseäni kiinnostumaan kenestäkään fyysisellä tasolla. Ja jos se puuttuu... en näe suhteelle mitään tulevaisuutta. Anyways, hän kovasti väitti olevansa manipulointitatojeni yläpuolella, etteivät ne ikinä tehoaisi häneen. Paskan marjat. Otin haasteen vastaan. Vaati vähän enemmän työtä ja innovointia uusien taktiikoiden löytämiseksi, mutta lopulta samaan ansaan haksahti mies.
Minulla on hyvin yksinkertainen taktiikka: aivot. Tietysti luotan jossain määrin myös ulkoisiin avuihini mutta pääsääntöisesti siihen, mitä korvien välistä löytyy. Useimmat sellaiset miehet, joista koskaan olen kiinnostunut, hurmataan keskustelutaidoilla ja älykkyydellä. Toimii joka kerta. Melko nopeasti sen huomaa, onko kaverista välieriin vai ei. Jos kuitenkin päätyy ratkaisuun, että syystä tai toisesta haluaa pitää häntä varalla, on otettava "monsterikortti" käyttöön. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kertoo itsestään kauhutarinoita (kamala luonne, paha ihminen, menneisyyden traumat blaablaa..). Heikkohermoisimmat säikkyvät pois heti, toisaalta ne kannattaakin hylätä. Loput yleensä ovat sitten niitä, jotka jäävät roikkumaan kaikesta huolimatta silmät yhä kirkkaammin loistaen. Ja koiranpentu on syntynyt. Jotkut väittävät olevansa yhtä pahoa, samaa kaliiberia (sen kun näkisi), toiset taas voivansa "korjata" tilanteen ja kolmannet (nämä menevät siihen masokistiluokkaan) voivansa elää asian kanssa. Ja lopusta jokaikinen tulee saamaan siipeensä. Itse porskutan menemään. Tässä saatoin myös paljastaa miksi en ole kykenevä normaaliin parisuhteeseen... Syyhän siis on se, etten vain ole löytänyt ihmistä, joka ei lankeaisi tähän mustan lesken verkkoon.
Mutta kun elämä käy niin tylsäksi.. Miksen voi saada koko pakettia!? Tässä on taas karmalla sormensa pelissä. Yrittääkö se sanoa, että lopeta miehillä leikkiminen ja voit ehkä, EHKÄ, joskus löytääkin jonkun. Vastapainoksi tälle pelaamiselle kuulin viime viikonloppuna seuraavaa: "Sähän olet kuin mies! Jos sulla olis muna, ajattelisit sillä." So true, so true.. Se on aina mielessä, 24/7. Jaa.. pitää varmaan käydä taas kyläilemässä jätin luona.
Yours Sincerely
The Pink Lady
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti